Awkward

Normaali

©  2014


Tajusin juuri, että olen siinä samassa onnellisessa tilassa, kuin MTV:llä pyörineen Awkward-sarjan Jenna Hamilton, joka pitää omaa puolianonyymiä blogiaan netissä ja vuodattaa sinne sydäntään. Alkaessani pitää blogia, en oikeastaan tajunnut, mitä se on ja että se on, sillä alun tohinassa sitä alkoi vain tekemään niin kuin tikanpoika kiipeää puuhun.

Mutta asiaan.

Yksi kavereistani pyrkii tänä keväänä lukemaan psykologiaa erääseen maakunnallisista provinssiyliopistoista. Hänen täytyy lukea
1 kirja ja
15 artikkelia. Kirja käsittelee tilastotiedettä ja artikkelit oletettavasti psykologian nykytilannetta. Koko homma on kuin kirjalla laajennettu äidinkielen ylioppilaskoe.

Onko tässä mitään järkeä? Funtsitaanpa.

Jos kaverini pääsee sisään (hän on tällä hetkellä yli 30-vuotias), hän vie paikan joltakulta 20-vuotiaalta, joka jää kotiin viettämään välivuotta. Jos hän ei pääse sisään, mikä on todennäköistä, hän jää kökkimään omaan eksistenssiinsä vanhan koulutuksensa kanssa (hän on luonnontieteiden ylioppilas, kandidaatti tai maisteri; en tiedä mikä niistä).

Suomessa on ”ilmainen” yliopistokoulutus. Yliopistoja on maakuntien ykköskaupungeissa. Maksullista on asuminen ja syöminen. Olen laskenut, että nykyisillä asuntojen hinnoilla, jos ajatellaan, että opintotuki ja asumislisät kuluvat pelkästään ruokaan ja vaatteisiin ja kirjoihin, yhden yliopistotutkinnon hinnaksi tulee 43210 euroa. Se on aika paljon. Se menee vuokra-asumiseen. Sillä saisi 5- tai 7-sarjan BMW:n. Se on suomalaisen yliopistotutkinnon Oikea Hinta. Opiskelu täällä ei ole ilmaista. Elämme kapitalismissa, ja yksi kapitalismin tärkeimmistä ilmentymistä on usko Kiinteistöihin.

Puhuin ystäväni kanssa siitä, mitä hän voisi tehdä psykologiksi valmentautuessaan. Tulin siihen tulokseen, että hänellä olisi kolme erilaista suuntautumisvaihtoehtoa:
a) hän voisi alkaa ”negatiivisen” psykologiksi eli suuntautua selvittämään sitä, mikä ihmisiä riivaa, vaivaa, psykotisoi, neurotisoi, tekee hulluksi ja tappaa
b) hän voisi alkaa ”positiivisen” psykologiksi eli julistaa yleistä ihmisenä olemisen ilosanomaa niin, kuin sitä tekevät 2543 konsulttia tällä hetkellä
c) hän voisi alkaa ”neutraalin” psykologiksi, joka päättää yritysten rekrytointi-osastoilla, kuka pääsee yrityksiin tekemään tulosta ja kenet jätetään rannalle hedelmättömänä banaanikärpäsenä
Totesin, että viimeisin vaihtoehto olisi kaikkein tuottoisin kaikella todennäköisyydellä ja ensimmäinen kaikkein perinteisin. Psykologi voi olla ”sniper”, täsmäampuja, tai ”pot shooter”, haulikolla räiskijä.

En usko, että ystäväni pääsee lukemaan psykologiaa. Nimittäin, vanhempi ex-ystäväni, joka oli koulutukseltaan psykologi eli saanut opiskella capital cityssä Helsingin yliopistossa juuri sitä, mitä ystäväni pyrkii lukemaan maakunnallisessa yliopistossa, pyrki lukemaan juridiikkaa jossakin siinä vaiheessa, kun omia valintoja kyseenalaistetaan. Hän ei päässyt. Pisteet tai älli eivät riittäneet. Miksi ystäväni kohtalon pitäisi olla yhtään suloisempi, jos hänellä on vähemmän draivia, onnea ja pääomia?

Totuus… on se, että valintalautakunnat ovat täynnä 47-58-vuotiaita ihmisiä, joiden omat lapset ovat yliopistoon pyrkimisen iässä. Heitä nuoremmat ovat alemmissa viroissa ja heitä vanhemmat ovat melkein eläköitymässä ja ylemmissä viroissa. Ei ole mikään ihme, että he vetävät kotiinpäin. Koska he haluavat, että heidän OMAT lapsensa pääsevät lukemaan lakia, taloutta, lääketiedettä, tekniikkaa tai jotain muuta suosittua ainetta, heidän pitää joka vuosi jättää rannalle 2543 halukasta vanhempaa kandidaattia. Se ei vaadi paljon. 5 pistettä tuosta pois, yksi suositus roskiin ja vanhemman hakija paikka on mennyttä. Mitä siitä nyt tulisi, että joku ”vanhus” pääsisi korruptoimaan kasvavia nuoria. Nuorten pitää saada olla keskenään. Vanhemmat opiskelijat voisivat kertoa heille politiikasta, kulttuurista, taiteesta, seksistä tai jostakin muusta asiasta, joka tuottaa nuorille harmia ja päänvaivaa. Nuoriso, olut ja (o)saamattomuus on aina toimiva yhdistelmä muulle yhteiskunnalle.

Suosittelen, että ystäväni heittäisi projektinsa mäkeen. Hänen kannattaisi alkaa suunnitella jotain toista tulevaisuutta nykyisellä osaamisellaan. Hänen nykyiseen koulutukseensa on satsattu jo vähintään liikaa hänen oman entisen yliopistonsa opettajien palkkoina. Kuka hän oikein luulee olevansa? Rihanna?

Päivitys elokuussa 2014:
Kaverini pääsi yliopistoon. Tiukasta seulasta. Toivotan hänelle kaikkea hyvää ja onnea.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s