Kahden kerroksen väkeä

Normaali

©  2014


Se, mikä nykyajassa huolestuttaa, on porukan polarisoituminen kahteen eri leiriin. On kaksi vahvaa vaihtoehtoa: herrat ja duunarit.

Herrat osaavat pitää puolensa. Joskus herraksi synnytään, joskus kasvetaan. Herrojen tärkeintä osaamisaluetta on rahan käyttämisen ja kontaktien solmimisen vaikeat lajit. Yhdistelemällä rahallisia pääomia henkisten pääomien kanssa herrat luovat itselleen, perheilleen ja alaisilleen suotuisat kasvuolosuhteet. Kaikki hyötyvät, paitsi ne, jotka jäävät järjestelyjen ulkopuolelle.
Duunaritkin osaavat pitää puolensa. Tosin duunarin puolta pitää niin usein ammattiliitto ja sen rikkiviisas puoli-herra lakimies, että tosipaikan tullen duunari ei välttämättä saisi sanaa suustaan. Duunari joka tapauksessa tekee hommansa, ei yleensä enempää, vaikkei vähempääkään. Duunarista on myös alkanut tulla isäntä siinä mielessä, että duunari nykyään aikatauluttaa itse tekemisensä, varsinkin jos hän työskentelee rakennusalalla. Yhdistelemällä fyysistä osaamista materiaalisten tavaravirtojen kanssa duunari luo itselleen, perheelleen ja firmoilleen suotuisat kasvuolosuhteet. Valtakunnassa on kaikki hyvin, vai onko?

Tuntuu siltä, että polarisoituminen näihin kahteen ryhmään vain kiihtyy. Jos ei ole rahkeita ryhtyä herraksi, on parempi tai pakko ryhtyä duunariksi. Tämä jos haluaa lisääntyä. Ja nämä ryhmäthän lisääntyvät. Duunarit antavat keskimäärin lapsilleen aikaa enemmän kuin rahaa, ja heillä on paljon lapsia. Herrat antavat keskimäärin lapsilleen enemmän rahaansa kuin aikaansa, ja heillä on vähän lapsia. Kummankin ryhmän suvun jatkuminen on kuitenkin taattu.

Muut ryhmät saavat elää muilla tavoin, epävarmuudessa, prekariaattina, irtisanomisuhkien alaisuudessa. Esitän hypoteesina, että jos ihmisen työsopimusta on kerrallaan jatkettu alle vuoden päähän, eli työllisyys on varmaa vain tuon suhteellisen lyhyen ajanjakson verran kerrallaan, ihminen tekee tietoisen tai tiedostamattoman päätöksen, että ”nyt ei ole oikea aika lisääntyä”. Eikä hän myöskään lisäänny. Keskiluokalle ei synny vahinkolapsia, siinä missä duunareille tai herroille niitä saattaa syntyäkin.
Kahden kerroksen väkeä IITästä kaikesta on päättelyn alla, että keskiluokka alkaa olla uhanalainen eläinlaji. Sellaisen hyvää kulttuuritahtoa ilmentävän, keskituloisen, porvarillisen ja tiedostavan ihmisen osaa, jota keskiluokkainen ihminen edustaa, alkaa olla yhä vaikeampi saada. Keskiluokan nauttimille palkoille ei löydy yhtä helppoja ansaintalogiikoita kuin herrojen tai duunarien nauttimille palkoille.

Tämän jälkeen tie alkaa olla selvä erilaisille kulttuurianarkismin muodoille. Jos keskiluokka saataisiin raivattua tieltä, TV:stä voisi tuupata ulos pelkkää formulaa 24/7. Sekä herra että duunari nimittäin pitävät sen katselemisesta. Duunaria saattaa viehättää auton fyysisten ominaisuuksien pohdinta, siinä missä herraa kiinnostaa kaikki se rahamassa, joka pyörii formulasirkuksen ympärillä. Sillä, että ”viihde” on ”aivotonta”, ei ole väliä. Se, että sille riittää kysyntää ja siitä riittää tarjontaa, riittää. Herra ja duunari toimivat molemmat viidakon lain vartijoina ja puolestapuhujina, sillä he hyödyntävät viidakon gorillan lakeja töissään. Viis siitä, että tämä saattaisi kauhistuttaa satunnaista katsojaa. Siksi formuloituminen on täysin mahdollista. Formaatti-tv:kin on eräänlaista formuloitumista.

Kahden kerroksen väkeäVoi olla, että keskiluokka oli vain historiallinen, aikaansa sidottu ilmiö, joka ei tule jatkumaan. Historiasta löytyy yllin kyllin esimerkkejä erilaisista toisin tavoin stratifioituneista, usein vain kahta yhteiskuntaluokkaa sisältäneistä yhteiskunnista. Kuten miehistä ja naisista. Kuten orjista ja vapaista. Reductio ad absurdum.

 

Advertisements

4 responses »

    • Polarisaation haitallisuuteen on mielestäni loppuosa bloggauksesta vastaus. Siinä käydään crescendona läpi se syy-seuraus-ketju, joka siitä on. (Taidan imarrella itseäni… mutta kuitenkin.)

      Polarisaatio on ts. huono juttu siksi, että se palauttaa meidät pahimmassa tapauksessa antiikin Rooman tai Kreikan yhteiskuntajärjestykseen, jossa on harvoja vapaita toimijoita ja paljon vapaudettomia ”orjia” tai syrjäytettyjä, marginalisoituja plebeijejä. Polarisoituminen johtaa vaihtoehdottomuuteen. Jos jäätelökioskilla on eri makuja valittavana, joista otat kesäjäätelön, menetkö mieluummin sille kioskille, josta saa 30 eri makua vai sille, jolla on tarjottavanaan mansikkaa ja vaniljaa?

  1. Kiinnostavia ajatuksia yhteiskuntarakenteesta ja sen suunnasta. Jos hypoteesisi kävisi toteen ja näin asiat tosiaan tulisivat menemään, tämähän tarkoittaisi käytännössä paluuta entisaikojen yhteiskuntamalleihin.

    Jäi mietityttämään, että miten määrittelet tämän hypoteesin puitteissa ”keskiluokan”? Minkälaisia työnkuvia sen piiriin kuuluu?

    Otetaan muutama esimerkki:

    -Onko esimerkiksi ohjelmoija duunari vai keskiluokkaa? Entä ohjelmistoprojektin vetäjä (mahd. urallaan edennyt ohjelmoija)?
    -Entä yleensäkin kaikenlaiset asiantuntijat, konsultit tai tutkijat? Näitähän nykymaailmassa riittää.
    -Entä julkisen hallinnon viroissa olevat henkilöt? Tai yrityksissä johdon eri väliportaissa?

    Myös herrojen ja duunareiden määritteleminen työnkuvien kautta auttaisi ainakin minua ymmärtämään ajatusmalliasi vielä paremmin.

  2. Keskiluokka…. keskiluokka… mitä on tuo seksiä harrastamaton keskiluokka?
    Lasken keskiluokaksi eritoten sen väestön, joka tietää paljon monista asioista niiden asioiden lisäksi, jotka täytyy tietää oman duuninsa hoitamisen puitteissa ja takia. Keskiluokkaa ei periaatteessa ole se väki, joka vetää housut kinttuihin töistä tultuaan, korkkaa Koffin salkun ja istuu tv:n ääreen. Keskiluokkaa luonnehtii HYVÄ KULTTUURITAHTO. Tämä ei kuitenkaan luonnehdi alempaa keskiluokkaa, joka on nimensä mukaisesti alempaa porukkaa, silloin kun se ottaa elämänasenteensa ja -tyylinsä lähinnä duunariluokalta. Joskus alempaa keskiluokkaa (toimistotyöläisiä, isännöitsijöitä, virastomestareita jne.) ei voi erottaa duunareista muuten kuin ansaittavan rahan määrällä, toisinaan alempi keskiluokka tietää, osaa ja haluaa paljon enemmän asioita kuin duunarit. Yhtä kaikki myös alemman keskiluokan pää on pölkyllä tulevaisuuden yhteiskunnassa, jos eliitti-duunareiden työ katsotaan arvokkaammaksi. Eli se keskiluokka, jonka menettämistä suren/seuraan, toimii toimittajina, opettajina, atk/it-ihmisinä, kustannustoimittajina, kustantajina, järjestötyössä, Pk-yrityksissä, taiteilijoina ja vaihtoehtoliikkeissä. Kaikessa sellaisessa, missä tarvitaan tiedostamista pelkän tietämisen lisäksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s