Väittelykerhoilun vaikeudesta

Normaali

©  2014



Olen harrastunut väittelyseuratoimintaa (formaatti BP, katto-organisaatio WUDC) tällä vuosikymmenellä.
Ensikosketukseni jonkinlaiseen väittelyyn, suomeksi, oli lukiovuosina, mutta sen jälkeen tuli pitkä tauko, jonka aikana en uhrannut asialle ajatustakaan. Aluksi ajattelin, että väittelyseura, siten kuin se tunnetaan kansainvälisenä ilmiönä, ikään kuin penkkiurheiluna, olisi todella hyvä tapa tavata uusia ihmisiä koko loppuelämäksi; tavataanhan siinä syvällisen asian äärellä jossakin muualla kuin baarissa. Osoittautui kuitenkin, että väittelyseura EI ole hyvä tapa tutustua uusiin naamoihin. Yksi ilmassa roikkuvista kysymyksistä on se, miksi väittelyseuroissa alussa tai jatkuvasti saattaa olla paljon kitkaa sen jäsenten välillä. Mikseivät ihmiset tule toimeen keskenään, jos suljemme ulos sen ilmeisen vastauksen, että ”kyse on väittelemisestä, inttämisestä, riitelemisestä ja toran luomisesta alun perinkin!”?

Emme tyydy tähän vastaukseen. Voisimme yrittää löytää vastauksen aivojen kehityksestä, henkilöhistorioista ja Wittgensteinista sen sijaan.

Suurin osa väittelijöistä on kaksikymppisiä. Se on aikaa, jolloin niin kutsuttu joustava ÄO (Raymond Cattell/John Horn) on huipussaan. 2-kymppiset tietävät, mitä he tietävät, ja he hakevat tiedon nopeasti. Kyse on samasta kuin jos itsellä olisi pieni kirjasto, joka pitää sisällään julkaistuja kirjoja kolmen viimeisen vuoden ajalta. Mitä tahansa hakeekin, haku on nopeaa. Sen lisäksi näillä kaksikymppisillä on piilo-oletus, että väittelemisen täytyy olla reilua. Väittelyssä pitää käyttää sitä, minkä jokainen tietää kohtuudella (että aurinko ei kierrä maata) – siis a priori -tietoa – ja sellaisia sanoja, jotka jokainen kohtuudella tietää (oppositio, mandaatti, kestävyysvaje), mutta esitellen tietoja ja kieltä niin, että toisesta osapuolesta saadaan yliote. Asiaa voisi verrata miekkailuun. Se on yksinkertaisten sääntöjen ja turvaohjeiden urheilulaji, jossa ei saa lisäetua siitä, että on vahva ja lihaksikas.

Lyömättömät

Verratkaa nuoria siihen, että framille astuu joku, joka on hieman vanhempi. Kun ihmiset ikääntyvät, heidän joustava ÄO:nsä heikkenee siinä missä heidän niin kutsuttu kiteytynyt ÄO:nsä tulee vahvemmaksi. Se on kuin itsellä olisi laajeneva julkaistujen kirjojen kirjasto viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta (valikoimassa olisi Puhdistusta, Virtahepoa olohuoneessa,  Rautahannua, Parfyymiä jne.). Mitä tahansa hakeekin, hakeminen on hitaampaa, koska niteiden määrä on suurempi. Kiteytynyt ÄO ei ole enää reilua: se sekoittaa a priori -tietoon enemmän todellisuuden kanssa tekemisissä olevaa a posteriori -älykkyyttä. Vanhemmat väittelijät muodostavat arsenaalinsa kokemuksista, savuverhokielestä, muistoista, nippelitiedosta ja synnynnäisestä sisäisestä logiikastaan. Vanhemmiten se, mikä on Subjektiivista, alkaa vallata alaa nuoruuden Objektiiviselta.

Jos vedämme tämän informaatioteknologiseksi ajan hengen mukaisesti ja  jos olen ymmärtänyt oikein, kiteytynyttä älykkyyttä voidaan pitää ihmisen kiintomuistina (ROM, read-only memory) ja joustavaa älykkyyttä käyttömuistina (RAM, random-access memory). Erona on se, että ihmisellä nämä kasvavat ja kutistuvat, siinä missä tietokoneilla on tyypillisesti kiinteä iso RAM ja kiinteä pieni ROM.

Linkki summaa ja laajentaa edellä esitettyä (engl.) ►  Joustava/kiteytynyt ÄO 

Mainittakoon tässä vielä, kun asia ei ole vielä tullut esiin, että väittelykerhojen käyttökieli on englanti.

Joten, ensimmäiset konfliktivalmiit osapuolet ovat yhtäältä nuoret, jotka eivät pysty pohjaamaan väittelytaitojaan kokemuksiin, epätavallisiin sanoihin (kuten ”asinine”, ~ ’aasimainen’) tai muistoihin, koskapa heidän varastonsa näiden asioiden suhteen on pienehkö, mutta joilla saattaa sen sijaan olla läpikotainen kurssitus loogisessa ajattelussa lukiovuosien filosofiantunneilta – ja toisaalta kuka tahansa vanhempi hlö, jolla ei ole ollut tuollaista kurssitusta. Kun opiskelin filosofiaa, se oli alkeellista. Meille opetettiin joitakin avainkäsitteitä vaan ei loogista ajattelua kreikkalaisten, Alan Turingin tai kenenkään muunkaan malliin. Sain kympin kurssistani, mutta se heijasteli enemmänkin sitä, että siihen aikaan sain kympin kaikista kursseista, joista halusin, kuin sitä, että olisin ollut filosofisesti lahjakas.

Mikä on selvää, on, että edellinen ja jälkimmäinen ryhmä haluaisivat kuulla erilaisia väittelyitä. Edelliset luottaisivat nopeaälyisyyteensä ja analyyttiseen järkeilyynsä, ja jälkimmäiset kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan, jossa on laajempi varustelutaso. Kun nuori ihminen sanoo, että hän ei haluaisi vanhempaa henkilöä samaan väittelyseuraan, tai kun vanhempi henkilö sanoo, että häntä ei väittely jaksa ylipäätään kiinnostaa; mitä molemmat vihjaavat ristiin on se, että he eivät ole tyytyväisiä toisen osapuolen käsitykseen siitä, mikä on ”reilua” ja ”mielekästä”.

Nuori ja vanha Wittgenstein tarjoavat kiinnostavan vinjetin tähän ihmisen kehityksen aspektiin. Nuori Wittgenstein oli intohimoisen omistautunut loogiselle ajattelulle ja julkaisi teoksensa Tractatus Logico-Philosophicus vuonna 1922. Vanha Wittgenstein taasen menetti kiinnostuksensa nuorekkaaseen sotilaalliseen ankaruuteensa ja omisti myöhemmät vuotensa ajatukselle, että kieli on hämmentävä joukko ratkaisemattomia ”kielipelejä”. Hän muuttui matematiikkaoptimistista kielipessimistiksi muutaman vuosikymmenen aikana. Olipa Wittgensteinin takinkäännöksen syynä mikä tahansa, voidaan epäillä, että se heijasteli hänen joustavan ÄO:nsä pienenemistä ja kiteytyneen ÄO:nsä suurenemista. Joustava ÄO menee nimittäin alaspäin ikääntyvässä henkilössä suurin piirtein samaa tahtia kuin tuon henkilön kiteytynyt ÄO menee ylös. Tätä dynamiikkaa voidaan ajatella kirjaimen X muotoon.

Debatt

Toinen toisiinsa sopeutumattomien kiistakumppaneiden linja ovat ne nuoret, joiden kiteytynyt ÄO ei ole vielä kovin suuri mutta joilla ei myöskään ole ollut logiikan tai filosofian koulutusta lukiovuosilta. He ovat altavastaajan asemassa. Heidän kanssaan jonkinlaisella viivalla ovat ne nuoret tai vanhat, joiden henkistä joustavuutta haittaa tiukka sitoutuminen johonkin ideologiaan. Ideologia voi olla ateismi, steinerilainen antroposofia, vapaa-ajattelu, ahtaahko uskonnollisuus tai mikä tahansa tiukka puoluekanta. Sitoutuminen yhdenlaiseen ajatteluun aiheuttaa kitkaa, kun näiden ihmisten oletetaan osallistuvan johonkin niin suhteellistavaan kuin väittelemiseen, joka vaatii aika tavalla sekä sosiaalisia että älyllisiä kompromisseja, sopeutumista ja omaa persoonaansa vastaan puhumista. Kuitenkin juuri ideologisesti suuntautuneet ihmiset tuntevat vetoa väittelemiseen kiitos idealistisen habituksensa.

Kun edellämainitut neljä ryhmää (2+2) heitetään yhteen ja samaan ”miekkailukehään”, epäluuloa, kitkaa ja taistoa tulee seuraamaan lopputuloksena.

On myös jonkin sortin tabu pohtia ääneen, kuinka paljon ihmisten taustat vaikuttavat. Yliopistoihin päätyy opiskelijoiksi kaikenlaisia nuoria. Olisi absurdia väittää, että sirkusesiintyjäperheen pojalla ja juristiperheen tytöllä olisi samanlaiset kyvyt, käytös ja kiinnostuksen kohteet. Kuitenkin yliopistot lakaisevat nämä synnynnäiset eroavaisuudet maton alle ja olettavat kaikkien käyttäytyvän kuin ”akateemiset”. Ikään kuin olisi vain yksi hegemoninen akateemisuus. Näen tämän syynä sille, miksi väittelyseurat ovat joskus syvältä perHeestä.

Mitä väittelyseuroista tulee niiden ikääntyessä? Jatkavatko ne? Lakkaavatko ne olemasta? (← Suomessa ei ole ikivanhoja perinteitä, jotka ulottuvat 1800-luvulle samoin kuin esimerkiksi Oxbridgessä.) Vedän vertauksen siitä, mitä työttömien yhdistyksistä on sanottu. Sanotaan, että (paikallisten) työttömien yhdistysten kultakausi loppuu aina siihen, että seuraava nousukausi ja rekrytointibuumi alkaa yhdistettynä muuttoliikkeisiin. Toisin sanoen työt tappavat työttömyyden ja pitkäaikaisen sopeutumisen siihen. Käyttäen tätä rinnakkaistapauksena voidaan uskoa, että väittelyseurojen tulevaisuudennäkymä on, että niiden alkuperäinen jäsenistö alkaa rapautua jossakin kohtaa syynä ikääntyminen (ja kiteytyneen ÄO:n muodostuminen) sekä muuttoliike muihin kaupunkeihin ja metropoleihin.

vaitt2

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s