E.uroopan U.udelleenvisiointi

Normaali

Viikko 24


Mitä Euroopalle pitäisi tehdä?

On tuskin salaisuus, että pahin turvallisuusuhka Euroopan mille tahansa maalle on Venäjä ja pahin talousuhka mille tahansa maalle on Kiina. Yhdysvallat ei ole Euroopan vihollinen vaan liittolainen, sillä se on pohjimmiltaan samassa jamassa lievästä suuruudestaan, aggressiivisuudestaan ja erilaisuudestaan huolimatta.

Euroopasta tehtiin mukamasten ”rauhanprojekti”, mutta todellisuudessa talousintressit ovat olleet jatkuvasti tärkeämpiä kuin tuo myyttinen ”rauhanprojekti”. Alussa EU oli ECSC (European Coal & Steel Community), mistä se suppeni EEC:ksi, EC:ksi, EY:ksi ja lopulta EU:ksi. Talousintressit ovat vetäneet kärryn lailla edellään olevaa hevosta koko matkan pankkiin.

Talousintressit ovat kuitenkin huonoja intressejä. Ne ovat onttoja ja toimimattomia. Työttömyys, velka ja kaupallinen alijäämä riivaavat Euroopan talouksia. Eurooppa ei ole löytänyt itseään toistensa lompakoista. Yksillä on ollut koko ajan ihan liian paljon ja toisilla aivan liian vähän. Norjalaiset jättäytyivät koko pa**an ulkopuolelle, sillä he tiesivät, mitä he olisivat olleet rahoittamassa. (He löysivät öljynsä jo 70-luvulla, joten heillä on ollut aikaa miettiä.)

Olen tullut siihen tulokseen, että talousprojektia ei ole. On vain rauhanprojekti. EU on olemassa sen takia, että täällä ei enää sodittaisi ja että tänne ei enää hyökättäisi. Kolmas vaihtoehto; se, että eurooppalaiset maat lähtisivät itse rynnimään jonkin maan rajojen yli, on pois laskuista suljettu. Olemme jo nyt mukavuusalueellamme.

Oma näkemykseni on se, että raskaasta unionista, joka on rakenteellisesti ja rahallisesti ikään kuin terästä ja rautaa ja lyijyä ja hiiltä, tulisi luopua. Sen tilalle haluaisin paljon kevyemmän rakenteen/liiton, joka olisi luonteeltaan enemmän kuin hiilikuitua, lasikuitua, alumiinia tai kevytmetallia, kuin purjelentokone tai auton prototyyppi. Samalla siihen liuotetun rahan määrän vähenisi kolmas-neljäsosaan nyt kulutetusta.

Tulevaisuuden Eurooppa pitäisi muodostaa Euroopan yleisradioyhtiöiden ympärille. Nimittäin, kun näen produktioita toisista Euroopan maista, olen utelias ja kiitollinen ja ylpeä. Espanjasta tulee hyvää. Kaikki produktiot ovat potentiaalisen kiinnostavia. Kaikista oppii jotakin. YLE Härmä tulee toimeen 500 miljoonalla. Se on pieni raha, jonka suomalaiset juopot voisivat juoda tai eurooppalaiset syöpöt syödä, puolessa vuodessa, mutta siitäkin joku jaksaa valittaa. Vastineeksi saamme vuoden ajan koko päivän tarpeiksi hyvää ohjelmaa ▬ joka voisi olla vielä parempaa, jos se koostettaisiin koko Euroopan tuottamasta ja tarjoamasta tv-faktasta ja -fiktiosta. YLE lisäksi täydentää tarjontaansa ostamalla yhdysvaltalaista tuotantoa HBO:lta ja dokumenttikanavilta. Ulkomaisiin ostoihin menee joidenkin tietojen mukaan vain noin 75 miljoonaa (~15 %) kokonaisbudjetista (loppu menee kotimaisiin). Vaistoan, että rahalla ei varsinaisesti parempaa saa, ja siksi valittaminen on turhaa.

Toisin sanoen Euroopan pitäisi laittaa yleisradionsa yhteiseen pooliin (jonka nimi on EBU), jakaa parhaat ohjelmansa ja tehdä tämä lisäämättä omaa kulutusta yhtään sen enempää, sillä nämä yhtiöthän kustannetaan omasta takaa. Näin Euroopalla olisi koulutus-sivistyksellinen pohja taloudellisen pohjan sijasta. On mahdollista, että joitakin talousvaikeuksista kärsiviä yleisradioyhtiöitä pitäisi tukea yhteisistä varoista (Kreikka), mutta tämäkin olisi järkevämpää kuin pyörittää yhteistä maatalous- ja rakennerahastoa, joka tulee paljon kalliimmaksi ja hyödyttömämmäksi.

On sanomattakin selvää, että ohjelmat lisäisivät kielten osaamista ja opettelemista. Ohjelmat voitaisiin tekstittää alkuperäiskielillä kaikissa maissa. Dubbaamisesta pitäisi luopua, koska se haittaa kielten opiskelua. Lopputuloksena eurooppalaiset alkaisivat eurooppalaistua.

Tämän jälkeen voitaisiin mennä niihin taloudellisiin perusteisiin, jotka ehkä takaavat rauhan. Eurosta pitäisi luopua, koska se on liian prokrusteaninen valuutta. Typerästä, keinotekoisesta valuutasta luopumisella päästäisiin Euroopan pienempiin erillisalueisiin, jotka muodostaisivat rauhanprojektin rungon.

Muita kuin todellisia euromaita liittoon ei otettaisi. Infranationalismin tuloksena tulevat pienemmät alueet tai minivaltiot (Baskimaa, San Marino, Malta jne.) voitaisiin integroida niitä lähimpänä oleviin kokonaisuuksiin. Eurooppa pitäisi jakaa 3-5 maata käsittäviin hypoliittoihin. Näin pienillä yhteisöillä on kykyä toimia yhdessä. Oma, alustava jakoni olisivat nämä 8 luontaista ja vain osin yhteen pakotettua aluetta:

  1. Benelux (→ ranska)
  2. Bulgaria, Romania ja Unkari (→ venäjä)
  3. Baltia eli Viro, Latvia ja Liettua (→ venäjä)
  4. Club Med eli PIGS eli Portugali, Espanja, Italia ja Kreikka (→ espanja)
  5. GSA-maat (→ saksa)
  6. Islanti, Irlanti, Iso-Britannia ja Ranska (→ englanti)
  7. Puola, Tshekin tasavalta ja Slovakia (→ venäjä)
  8. Skandinavia eli Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska (→ ruotsi)

Irrottaisin Islannin Skandinaviasta, koska siellä on selvästi opittu suuren maailman metkuille ja maan meininki sopii paremmin yhteen Irlannin vastaavan ketkuilun kanssa. Myös kalastuskiintiöistä tappeleminen Ison-Britannian kanssa olisi parempi sopia sisäisesti. Balkan eli entinen Jugoslavia + Albania saisi luvan liittyä joko PIGSeihin tai Bulgarian, Romanian & Unkarin blokkiin maa kerrallaan oman valinnan mukaan. On toiveajattelua toivoa, että nämä kertaalleen hajonneet maat tekisivät yhteistyötä KESKENÄÄN. Kartasta näkee, miten tämä on mahdollista ja miten tässä on järkeä.

Jos Eurooppa jaettaisiin pienempiin blokkeihin, niistä tulisi keskenään hallittavia. Suluissa on se kieli, jota tämän blokin sisällä puhuttaisiin asioiden sopimiseksi. Blokit keskittyisivät yhden kielen ympärille, jota kaikki puhuisivat keskenään. Joissakin itäblokin maissa yhdistävä kieli olisi venäjä, historiallisista syistä, vaikka Venäjä ei itsessään kuulu Euroopan Unioniin. Tässä on se järki, että kussakin blokissa on aina luontaisesti riittävästi muutoksen agentteja, jotka puhuvat alueen hegemonista kieltä. Suomestakaan ei puutu ruotsin taitajia. Ne, jotka eivät osaa, voivat opetella. Samoin GSA-maista löytyy riittävästi saksan taitajia jne. Jotakin uhrauksia olisi tehtävä, mutta niistä päästäisiin yli. Kovin muutos on brittien ja franskien sumputtaminen yhteen; hehän ovat aina silmäilleet toisiaan ylimielisesti, vaikka muitakin tunteita on esiintynyt. Molemmat ovat kuitenkin rohkeita teollisuusmaita. Näin toimimalla Euroopan unionissa puhuttavien kielten määrä tippuisi jotakuinkin 6 kieleen niiden määrien sijasta, mitä nyt puhutaan.

Blokkien kielivalinnan jälkeen loppu olisi helpompaa. Blokittamisen jälkeen kielen ympärille luotaisiin kolme konstruktiota:

  • kieliliitto
  • puolustusliitto ja
  • valuuttaliitto.

Kieliliitto voisi realisoitua esimerkiksi koulutuksen suurempana keskinäisenä vapautena ja saatavuutena sekä median keskittymisenä ja sisältöjen jakamisena tai yhtenäistymisenä.

Puolustusliitto luotaisiin samaa kieltä puhuvien valtioiden välille. Tämä korvaisi yhtäältä haihattelun Euroopan yhteisestä puolustuksesta (liian vaikeata) tai toisaalta NATOn kutsumisesta hätiin, kun jotakin tapahtuu (liian helppoa). Kun yhteen maahan hyökättäisiin, muiden velvollisuus olisi puolustaa sitä kuin omaansa.

Valuuttaliitto luotaisiin samaa kieltä puhuvien valtioiden välille valitsemalla valuutaksi paras valtioiden entisistä valuutoista ja ulottamalla se kaikkiin maihin. Näin devalvaatiosta voisi uudestaan tulla instrumentti valtioiden välisiin vienti- ja tuonti-ongelmiin. Koska naapurimaiden taloudet muistuttaisivat toisiaan maatalous-, teollisuus- tai palvelupainotuksineen, yhden maan tai kaikkien maiden yhteisiin ongelmiin voitaisiin helpommin reagoida valuuttapolitiikan keinoin.

Tulevaisuuden Eurooppani olisi paikka, jossa kaiken kattava sateenvarjo olisi yleisradioyhtiöiden yhteistyö ja pienempi yhteistyö keskittyisi hallittavampiin yksiköihin, jotka muodostuisivat lingeografisin perustein. Lopputuloksena olisi sellainen Eurooppa, jota meillä ei ole vielä mutta jonka haluaisimme. Se olisi Eurooppa, jossa keskinäinen ymmärrys ei lisäänny maantiekiitäjän vauhdilla vaan vauvanaskelin, talous ei ole uhka rauhalle, puolustus turvaa rauhaa ja mannertenvälisen maailman uhkiin on varauduttu.

  Euroopan uudelleenvisiointi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s