Ruotsalaisuuden niitto

Normaali

Viikko 33


Keskustelin tänään ystäväni kanssa siitä, miksi Ruotsi pärjää paremmin kuin Suomi globaalissa taloudessa. Asiaa oli sivunnut mm. Jörn Donner SK:een kirjoittamassaan, alun perin ruotsiksi tehdyssä esseessään. Miksi Ruotsi saa hilloa ja Suomi ei, jos elintasoerot maiden välillä ovat jo kaventuneet?

Yksi vastaus, joka aina nousee ylös, on menneisyys. Ruotsi pärjää, koska se ei ole sotinut 200 vuoteen. Ruotsi pärjää, koska se osasi toimia oikein II maailmansodan aikana. Ruotsissa pärjäämisellä on pidempi historia 1900-luvultakin kuin Suomella.

Näin varmasti on, mutta keksin itse muitakin aikaan sitomattomia syitä. Ruotsi pärjää
a) koska se osaa sanoa EI, Suomi ei. Ruotsi sanoi ei eurolle ja alkoi pärjäämään. Suomi sanoi kyllä.
b) koska siellä yritetään miettiä, miten yksilö hyötyisi siitä, miten jokin asia on järjestetty, siinä missä Suomessa mietitään, miten järjestelmä hyötyy siitä, miten jokin asia on järjestetty. Suomessa voittaa se ratkaisu, joka on steriilein, tehokkain ja virtaviivaisin. Ruotsissa suositaan enemmän sitä, mikä on inhimillisiä tarpeita tyydyttävää.
c) koska sektorit ovat siellä paremmin kiinni toisissaan. Alkutuotanto hyödyttää teollisuutta, joka hyödyttää palvelualoja, joka hyödyttää luovaa taloutta. Kiirunalainen rautamalmi valuu alas etelään käytettäväksi autotehtailla. Suomalaisen citivihreän ensimmäinen reaktio, kun hän kuulee sanan ”Talvivaara”, on, että se pitäisi sulkea heti, sillä se pilaa ympäristön ja saastuttaa maan. Sektorit eivät ole kiinni toisissaan. Ne eivät halua tietää, mitä muut puuhaavat. Niitä ei voisi paljon kiinnostaa.

Miten meistä voisi tulla enemmän ruotsalaisia? Arvojen opettelu voisi toimia, mutta niitä on vaikea omaksua yksinään yhtälössä, jossa kieli < kulttuuri < arvot. Jos suomalainen omaksuisi ruotsin kielen, ehkä hän voisi ajan myötä omaksua myös ruotsalaisia arvoja. Oma näkökantani siihen, miten ruotsin kielen oppisi paremmin, on paljon radikaalimpi kuin mitä nykyajassa ehdotellaan, sikäli että ruotsin kielen aloittamisen ikä on saatu hinattua
kuudesluokkalaisiin.
ruotsalaistaminenTämä on se ikä, missä mielestäni ruotsin kielen opettelua voisi jo hidastaa ja opetella sitä sen sijaan paljon aiemmin. Kieli pitää oppia silloin, kun sille ei ole resistanssia. ”Suprajohtava” kielen oppiminen tapahtuu ala-asteella. Yllä on kuva, josta päättelemällä näkee, milloin ja miten kieltä kannattaisi lukea. Mm. Helsingin yliopiston professori Janne Saarikivi on suurin piirtein tätä mieltä. Hän opinjoi kielistä aikoinaan näin.

Jos emme halua venäläisiksi ja ruotsalaisia emme ole, voimme silti opetella molempia kieliä ja tulla vähän fiksummiksi siinä sivussa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s