Kulttuurialan makkaratehdas

Normaali

Viikko 35


Tässä maassa osataan tehdä yhdenlaisia elokuvia. Kutsun tätä suomalaisen elokuvan makkaratehtaaksi. Jos elokuvan tekijöillä on tavallista paremmat lähtökohdat eli heillä on tavallista paremmat näyttelijät, tavallista parempi käsikirjoitus, tavallista parempi budjetti jne. lopputulos muistuttaa kuitenkin makkaraa. Hyvät ainekset, olivat ne vaikka sisäfilettä, hanhenmaksaa, kaviaaria, lohta tai kateenkorvaa, jauhautuvat elokuvateollisuuden koneessa makkaraksi. Lopputulos on makkara. Siinä ei enää erota ainesosia; vain epämääräisen punaisen ominaisvärin. Höttöä on paljon. Tuote tulee tiiviissä paketissa eli luonnonsuolessa. Sen yksikkö- tai kilohinta on yleensä alhainen. Siinä voi olla jopa haitallisia ainesosia.

Tulin tähän lopputulokseen, kun mietin elokuvia 2000-luvun varrelta. Mieleen tuli sellaisia nimiä kuin 8-pallo, Cyclomania, Levottomat 1-3, Monte Rosso, Paha maa, Pitkä kuuma kesä ja Pussikaljaromaani. Tai henkilöiden kaikki mitä Aku Louhimies on tehnyt.

Levottomat3_CD_coverElokuvateollisuuden makkaran tunnistaa siitä, että lähtökohdista huolimatta lopputuloksessa on sama ”Helsingin Kauppiaiden” eli ”HK:n”
– epäaito dialogi, joka töksähtelee
– joitakin seksikohtauksia
– koruton juoni
– muutamia väkivaltakohtauksia
– paljon kiihtynyttä riitelyä, jossa mennä nollasta sataan kuin urheiluauto (4,3 sek.)
= tunne siitä, että tätä ei tapahtuisi eikä haluaisi tapahtuvan oikeasti

Makkara syntynee siitä, että dramaturgit osaavat tehdä, koulutuksensa takia tai siitä huolimatta, vain tällä reseptillä elokuvan. Jos tuota listaa katsoo, tajuaa, että siinä on ikään kuin ”draaman ainekset”, niin kuin siinä onkin, mutta nuo ovat toisteisen, toista katsomista kaihtavan draaman ainekset. Jos dramaturgilta asiasta kysyisi, hän sanoisi, että ”tällä budjetilla ei pysty tekemään parempaa elokuvaa”. Tämähän, kuten tiedämme, on hevon kukkua.

Elokuvien budjetit ovat pienet, se tiedetään, mutta tiedetään myös se, että joitakin draamoja on tehty vaikkapa vain siitä, miten joku ukko seisoo puhelinkopissa ja vastaanottaa puheluita, mistä seuraa trillerinomainen tapahtumien ja käänteiden vyyhti. Draamaa voidaan saada
aikaan ilman visuaalisia tehosteita. Vahvasti efektoidut elokuvat sitä paitsi saavat sekä kotimaisilta että ulkomaisilta kriitikoilta yleensä korkeintaan kolmen tähden luokituksen, usein paljon alemman.

RennynMannerheim3Olen tullut siihen tulokseen, että
a) kulttuuriväki on kollektiivi, jossa mies on nainen ja
nainen on mies, ja molemmat polttavat tupakkaa.
b) suomalaisen elokuvan pääosassa on aina kulttuuriväki (näkyvimpänä näyttelijät, mutta myös muu tuotannon väki).
Sen motto on: ”Katsokaa meitä ja sitä, että me tehdään; me ollaan pääattraktio, ja jättäkää huomiotta tuotteen alamittaisuus.”
c) youthploitation on yksi suomalaisen nyky-nyky-elokuvan tunnistettavimmista genreistä. Dramaturgi-demiurgit lataavat nuorisoon hulluuden, köyhyyden, ailahtelevaisuuden, nymfomanian ja väkivallan, jotta vanhempi, elokuvastaan täyttä hintaa maksava keski-ikäinen keskiluokka löytäisi yhteiskunnastaan jotain tirkisteltävää. Elokuvia tekevät voivat samalla itse päästä kaikista nuoruuden traumoistaan laittamalla päähenkilönsä käymään läpi sen, mitä he itse ehkä ovat kokeneet hieman nuorempina ja rahattomimpina. Totuuden kanssa tällä voi olla kovin vähän tekemistä.

En kaikesta huolimatta kieltäydy kategorisesti katsomasta suomalaista elokuvaa. Täytyy muistaa, että siihen liittyy myös sen kunniakas historia mustavalkoelokuvan kaudelta ja miehemme maailmalla tai sinne pyrkimässä. Sen nykyinen inkarnaatio on vain joskus kovin yksioikoinen. Ja on syy sille, miksi taideakatemioihin pääsee vain 2 % hakijoista.

Tämän bloggauksen inspiraationa toimi uutinen vasta valmistuneesta 2-kymppisiä käsittelevästä 3-kymppisten sukupolven elokuvasta koska mielestäni siinä on tekijöiden tuoreudesta huolimatta läsnä kaikki mainitsemani elokuva-alan epäkohdat.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s