Kertomuksia välskäreistä

Normaali

Viikko 36


Lääkäreitä ei juuri kaipaile, jos on terveenä pysynyt. Mielestäni nykyajan lääkäreissä on fundamentaalinen vika, mitä tulee heidän perustehtäväänsä kansan terveyden vaalijana.

Tärkein asia, mikä heissä on vikana, on se, että he eivät enää KOSKE potilasta. Entisaikoina lääkärit olivat tilanteissa läsnä. He kokeilivat käsillään, joka on yksi heidän tärkeimmistä instrumenteistaan, potilaan niitä ruumiinosia, joissa saattoi olla vikaa. He ottivat aikansa. Lääkäri tunnusteli niin kauan, että hän sai varmistuksen epäluulolleen tai tiedolleen, tai sitten hän nosti kädet pystyyn (ei tahallinen sanaleikki). Lääkäriä kiinnosti potilaan terveys ja sen kohdilleen saattaminen. Hän koki epäonnistuneensa, jos potilaasta ei löytynyt vikaa tai jos häntä ei saatu parantumaan.

I like a lot of witnesses around.

En halua väheksyä lääkäreiden hoitotoimenpiteitä ja heidän kenties määräämiään lääkkeitä enkä heidän kokonaisvisioitaan siitä, mikä kulloinkin mätti. Oleellista oli kuitenkin, että kun näihin kolmeen asiaan yhdistyi lääkärin KOSKETUS, potilaassa todennäköisesti tapahtui se placebo-efekti, että hän alkoi itsekin haluta parantumista ja hänen kehonsa läpi kulki viesti, että nyt parantuminen voisi olla mahdollista. Kosketuksessa voi olla jotakin uskonnollisen tyyppistä. Erotukseksi papin, profeetan tai parantajan kosketuksesta lääkärin kosketukseen yhdistyy kuitenkin kreikkalais-roomalais-anglo-saksisen koululääketieteen paras perinne. Lääkäriä on varustettu TIEDOLLA siitä, mikä ihmisiä parantaa, mutta parantumiseen tarvitaan vielä TUNNE.

Mielestäni tunne nykyään puuttuu. Peruslääkäri on peruslisuri, joka istuu hajamielisenä deskinsä takana. Potilas ei kiinnosta häntä. Häntä kiinnostaa administraatio, palkka ja oma vapaa-aika. Potilas on kaiken tuon sivutuote, statisti ja kollateraalinen paha. Potilas on vaarallinen, epäilyttävä, mielenterveydeltään kyseenalainen ja sen lisäksi sairas. Muuten hän ei vastaanotolla olisi. Potilaasta pääsee helpoimmin eroon katsomalla itseä fiksumpien ja kylmempien koostamista lääkemanuaaleista, mikä tilastollisesti yleensä auttaa häntä koskevaan vaivaan tai sairauteen. Sen jälkeen tuota lääkettä määrätään. Kun resepti on kirjoitettu, käynti on ”valmis”. Jos potilas ei parannu, hän voi tulla uudelle käynnille.

Lääketiede on ajettu umpikujaan pitkällisen kujanjuoksun jälkeen. Lääkäriksi ei enää pitkään aikaan olla hakeuduttu altruismin, benevolenssin, filantropian, kutsumuksen tai tieteellisen pätevyyden perusteella. Tärkein syy hakeutua lääkäriksi on se, että oma iskäkin tai äiskäkin oli aikoinaan lääkäri ja on nyt rahakkaasti eläkkeellä tai se, että alati epävarmemmaksi käyvässä maailmassa lääketiede on yhä se ala, joka vaikuttaisi olevan laman ja pommin kestävä. Mitä surkeammat ajat, sitä todennäköisemmin vastaanotoilla lappaa porukkaa. Potilaan (eli asiakkaan) paranemisesta ei pidä olla huolissaan. Huoli kannattaa ulkoistaa potilaalle. Hän tietää, milloin vastaanotolla ramppaaminen pitää lopettaa. Siihen asti häntä voi laskuttaa.

GPProf. Esko Valtaojaa (avaruustähtitiede) siteerattiin vasta näin: ”Jos vakaviin sairauksiin tarjotaan vastaukseksi hömppäruokavalioita (koululääketieteen sijasta), ollaan jo lähellä rikollista toimintaa.”¹ Eikö Esko olekin puoliksi oikeassa? Jos sairaus on jo puhjennut, ja kyse on SAIRAANHOIDOSTA, ruokavaliot tuskin enää auttavat. On pakko antautua haluttomien tai kyvyttömien lekurien analysoitavaksi. Mutta siinä vaiheessa, kun mitään tauteja ei vielä ole, eli kysymys on TERVEYDENHUOLLOSTA, ruokavaliot voivat olla juuri se tekijä, mikä pitää sairaudet loitolla. Ruokavaliolla tarkoitetaan tässä mitä tahansa paleodieetin, superfoodien ja välimerellisen tai japanilaisen cuisinen väliltä. Se on kuitenkin jotakin muuta kuin prosessoitujen ulkomaisten tai kotimaisten elintarvikkeiden syömistä. Kun tähän päälle tuodaan liikunta muodossa tai toisessa, voidaan puhua terveydenhuollosta, joka pitää ”lääkärin loitolla”.

Terveet, vaihtelevat elintavat pitävät lääkärin loitolla.
_____________________________________
¹ Ilta-Sanomat 1.9.2014, sitaatti-sivu
tai
Seura xx/2014, s. yy.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s