Category Archives: Uncategorized

Bot, I’ve Been Expecting You

Normaali

Viikko 50


 

Väittelyn aiheita voi yrittää poimia lehdistä tai televisiosta. Internetistä ei maineestaan huolimatta löydä kovin hyviä aiheita. Väittelykerhoissa on väittelyn käymiseen tarvittavia ihmisiä jäseninä. Väittelyn aloite on muotoiltava pieteetillä. Väittelyn hyökkäävälle puolelle pitää antaa yhtä paljon mahdollisuutta hyökätä kuin väittelyn puolustavalle puolustaa. Väittelyssä ei usein ole selkeää häviäjää eikä voittajaakaan. Kuitenkin väittelyn tuomarointi lähtee siitä, että näin on. Väittelyyn pätee sama kuin muihinkin aktiviteetteihin. Väittelemään yliopistossa oppii väittelemällä yliopistolla.


 

Mainokset

Kesäbreikki

Normaali

Ekstra lähetys / Extra bulletin


This blog will be on a summer break until some date in August now.

Tämä blogi viettää kesäloman johonkin elokuun päivämäärään asti.

Hyvää kesää, Have a Nice Summer.

                                             🎢 ▪ 🛤 ▪ ☂ ▪ ⛳ ▪ 🏊

Väittely eli Debatti eli Inttämiskohkaus

Normaali

Viikko 15 +


Väittelyseurassa yliopistossa väitellään eri aiheista. Yliopistoväittely eroaa yliopistoväitöksistä siinä, että niitä ei valmistella 15:tä vuotta eikä niistä voi saada hylättyä. Niissäkin on kuitenkin opponentti tai opponentteja ja kustos eli chair. Jos haluat yliopistollisen väittelykoulutuksen, hakeudu yliopistojen väittelyseuroihin. Yliopistojen väittelyseurat toimivat yliopistokaupungeissa tai kaupungeissa, joissa on yliopisto. Väittelyseuraa saatetaan kutsua väittelyklubiksi, väittelysosieteetiksi, väittelyseuraksi tai väittelykerhoksi. Vastaavasti sitä saatetaan kutsua debattiklubiksi, debattisosieteetiksi, debattiseuraksi tai debattikerhoksi. Debatointi on kehittävä harrastus. Debatti ei koskaan laannu, jos se debatoijista debattiseuroissa on kiinni. Jos menee debattinoviisina debattikilpailuun, tekee debattidebyytin. Debyyttipuhe voi olla monta minuuttia pitkä, tai sitten puhujanpöntössä voi vain jäätyä. Debatointi ei ole deprivoivaa eikä aiheuta depressiota, ellei ole itse debiileillä kannanotoillaan saanut debattia diskvalifioiduksi. Tuomarointi eli dumaaminen debateissa on dumareiden eli tuomareiden tehtävä. Siihen voi saada koulutuksen, mutta tärkeintä on silti hyvä mutu eli musta tuntuu -tuntuma. Debatointi ilman tuomaria on kuin kirjan kirjoittaminen ilman kustannustoimittajaa. Yksin debatoinnissa kirjoitetaan vain yksi puhe ja esitetään se itse itselle, debatti keskenänsä. Monen hengen debatissa keskustelijoita on 2 viiva 8. Kaksinkertaisessa monen hengen debatissa keskustelijoita on 16 tai alle. Debatin jälkeen alkaa post-debatti eli post-väittely. Post-debatissa saa nauttia virvoitusjuomia. Debatissa saa nauttia vain vettä ja kansalaisluottamusta. Post-väittelyn päättymiselle ei ole takarajaa eli väittely-deadlainia. ”Tilatkaa jo taksi” voi olla viimeinen kannanotto yliopistossa käydyn harjoitusdebatin eli inttokohkauksen eli kokeiluväittelyn päätteeksi.


Saitin käyttäjälle:
Näitä puheita voi selata laittamalla saitin domain-nimen (p–.w–.c–) päätteeksi sanat /category/x-puhuja-arkistosta/ <laita x:n tilalle roomalainen numero välillä i-vi>, niin silloin saa allekkain kaikki tietyssä yhdessä puhujaroolissa tehdyt puheet. Niitä tulee myös jatkuvasti lisää, joten lista on aina hieman vajavainen. Myös tageilla voi hakea puheita. Harvassa puheessa on kuitenkaan sama tagi hakuperusteena.

Studio S(y)yria

Normaali

Viikko 41


 

Pistin edellisviikolla viestin debattiohjelmaan, joka tulee kanavalta 5 torstaina kello viittä vaille 8. Keskustelemassa olivat rauhannainen Laura, älymystön presidenttiehdokas Pekka, russologi Hanna ja hyväntekeväisyysjärjestön Andreas. Aiheena oli Syyrian jatkuva ahdinko ja se, kuinka mahdotonta kansakuntaa on auttaa, kun sen laillinen hallitsija ei tunnu haluavan muuta kuin että kokonaiset kaupungit leviävät käsiin kameroiden kuvatessa. Ehkä tästä syystä tämäkään keskustelu ei oikeastaan ollut väittely sanan normaalissa merkityksessä. Oikeassa väittelyssä oltaisiin voitu jopa taittaa peistä al-Assadin hyvyydestä toimissaan (niin että häntä oltaisiin puolustettu ’paholaisen asianajajan’ ominaisuudessa) tai ainakin niiden keinojen hyvyydestä tai huonoudesta, joilla lopettaa konflikti. Illan väittelyssä kaikki tuntuivat olevan Assadin suhteen samalla skandinaavisella, pyörittelen-silmiäni-puolella, ja keinoistakaan ei oltu niinkään erimielisiä kuin enemmänkin neuvottomia, jolloin luonnollista debattia ei synny. Siinä, missä on asioita, joista ”kaikilla on mielipide” (kuten esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin persoona), tuntuu Syyrian kriisi olevan yksi niistä asioista, joista ”kenelläkään ei ole mielipidettä”. Enkä ihmettele sitä. Monet tietävät Syyriasta vain sen, että Damaskos on sen pääkaupunki ja että se on osa Lähi-idän epävakaita, häilyväisiä valtioita, nk. Lähi-idän ruutitynnyriä.

Tiedän kuitenkin, että mahdottomatkin debatit ovat mahdollisia, jos joillakuilla osallistujista on vain oma etu tai perheen intressi pelissä tai panoksena, joten Syyriastakin saisi keskustelun aikaiseksi, jos näin olisi. Maaparka on niin lähellä mutta niin Syyriässä (äännä [syrjässä]).

Laittamassani viestissä oli se idea, että meidän kotimainen demokratiamme on niin kovin kohteliasta, oikeusvaltiovetoista sekä synnintuntoista verrattuna Lähi-idän pappisvetoiseen politikointiin tai demoniseen diktatuuriin. Alussa nostin esiin Mona Sahlinin, naapurimaa Ruotsin demaripoliitikon, joka joutui eroamaan ostettuaan veronmaksajien rahoilla itselleen sveitsiläisen suklaapatukan (ja vähän muutakin, yhteensä muutaman tonnin arvosta). Sitten kontrastoin sen al-Assadin meininkiin. Kun mietin, mitä laitan, otin lopulta retorisen deviisini itsellenikin yllätysnimeltä, Ted Cruzilta, joka oli republikaanien ehdokas vielä vuosi sitten USA:n presidenttikisassa. Hän sanoi jossakin vaiheessa suurin piirtein näin, ”en tiedä voiko hiekka hehkua pimeässä, mutta senpä saamme nähdä sitten, kun mattopommitamme niitä alueita, joilla ISIL lymyilee.” Cruzin lausuma on tietenkin arveluttava — epämoraalinen, nationalistinen ja omahyväinen — mutta sen TÄYTYY olla retorisesti tehokas, jos kuitenkin valitsin sen aikapaineessa virkkeeni ponnekaasuksi. Moraalisesti ihminen voi olla mitä tahansa, vaan se ei estä häntä olemasta retorisesti jotakin todella huonon ja todella hyvän väliltä. Ainoa epävarmuuteni liittyy Syyrian teokratian ”syntisyyteen”. Koko konfliktilla ei välttämättä ole mitään tekemistä islamistisen papiston kanssa, vaan se on vain tyyppiesimerkki diktatuurin (= yhden ihmisen, klaanin tai puolueen) sortavista toimenpiteistä siviilejä kohtaan, jonka pontimena on pelkästään raha ja valta eikä mikään ideologia.

Tällaisen tviitin laitoin >>>

kontribuutio-6-10-16

Jos arvioin näin jälkikäteen, minne olisin sijoittunut puoleni suhteen debatissa, sikäli kuin siinä oli puolia, olisin luultavasti istahtanut riikinruotsia ei-natiivina viäntäneen Hannan viereen, jos vetäjä Markus olisi näyttänyt vihreää valoa, sillä hänen sanomisensa olivat jälkikäteen arvioituna niitä, joista sain etäisesti edes vähän otetta. Siinä missä hän puhui tilanteen ulkopoliittisista taustoista vähän varovaisesti (~ gingerly), olisin jatkanut samoja ajatuksia edemmäksi ja ehkä vähän spekuloinutkin asioiden todellisia laitoja.


 

Studio Eut(h)anasia

Normaali

Viikko 39


 

Debattiohjelma, joka lähetetään torstaisin klo viittä vaille kahdeksan kanavalla 5 on ajankohtaisohjelma, jossa puhutaan viikoittain jostakin aiheesta, joskus ankkalammikkoa sivuavasti. Koska siinä on interaktiivinen live-toteutus, yleisö on voinut lähettää lyhyitä kannanottoja studioon nauhoituksen aikana. Ja ohjelman kielihän on ruotsi, vaikka ei sitä aina tarvitse puhua mestarin ottein päästäkseen mukaan.

Otin osaa ja laitoin argumentin aiheesta ”Eutanasia: puolesta ja vastaan”. Alussa tunne oli ”en jaksa tätä aihetta — vähänkö kuollut aihe”, mutta koska tämä tunne on tullut NIIN monesti aiemminkin koskien BP:ä, purin hammasta ja aloin pujotella. Lopulta keksinkin oman kantani. Eutanasian kannattaminen on aina tuntunut jotenkin siltä, että se on hörhöjen, vapaa-ajattelijoiden ja sellaisten äärimmäisen mukavuudenhaluisten ihmisen hommaa, jotka mielellään säätävät jokaista pikku detaljia kotonaan kaukosäätimellä, joten päätin peruskantani: Vastaan. Sitten argumentti. Ajattelin, että lääkäreille sen täytyy olla turhauttavaa. He puurtavat sairaaloissa kädet veressä, jotta ei tulisi hoitovirheitä tai ylipäänsä kuolemia, ja sitten tulee joku hörhö, joka sanoo haluavansa kuolla AVUSTEISESTI (= lääkärien avustamana) pois. Tapahtuu potentiaalinen lääkäreiden demoralisaatio ja työn laadun ja tason lasku. Siihen meillä ei ehkä ole yhteiskuntana varaa, jos haluamme kävellä elossa sairaaloista ulos.

Debatin keskustelijoista lääkäri Heikki oli isoa E:tä vastaan ja ”mummo” Jutta sen puolesta, mutta sen sijaan kansanedustaja Maaritin ja sairaan lapsen äidin Monan olisi voinut vaihtaa päikseen eri puolille. Maarit nimittäin antoi jatkuvasti E:tä puoltavia liennytyksiä (= pro), ja äiti puolestaan tuskailullaan vaikutti olevan lopulta kaikkea muuta kuin valmis painamaan ”vaihtoehtoa E” (= contra). En ymmärrä, miksei heitä ollut laitettu ristikkäin pöydän laidoille. Oletan, että se johtui M:n kansanedustajastatuksesta (tietyssä puolueessa ja -kurissa), mikä tuntuu edelleen sulkevan suita vapaan sanan ohjelmissa.

Sorvasin lopulta seuraavan lauseen (joka julkaistiin ajassa 20 min 30 sek):

obs-debatt-3Vaikka katsoin luomustani alussa hyvinkin tyytyväisenä, minulle sattui sikäli vahinko, että ”fostra Livet” ei tietääkseni ole hyvää ruotsia (juontaja B. sanoi: ”Tajuan, mitä kirjoittaja tarkoittaa”). Syy: Minun piti nopeasti lyhentää twitter-viestiä alle 140 merkin ja etsin vaihtoehtoa sanoille ”upprätthålla Livet” (= ylläpitää elämää). Keksin sitten fraasin ”to foster Life” anglismina, joka kääntyi nopeasti muotoon ”fostra Livet”. Fostra on kuitenkin päämerkitykseltään ’kasvattaa (lapsia)’ ja sivumerkitykseltään ’aiheuttaa, lietsoa (jotakin pahaa)’, joten se ei oikein toimi. Toimivia, lyhyitä ratkaisuja olisivat olleet kenties ”främja Livet”, ”bejaka Livet” tai ”hysa Livet”. Tällaista tapahtuu, kun merkkimäärä on 140, ja siihen pitää sisällyttää vielä aihetunniste.

Luulen kuitenkin sisäistäneeni twitter-debattiin osallistumisen prototyypin. Oli argumenttisi mikä hyvänsä, todennäköisesti se sisältää pitkän virkkeen tai 2 lyhyttä lausetta; enempään ei ole tilaa. Tämän lisäksi twitter-debatoinnissa on pakonomaista käyttää

a) lyhenteitä
b) jäävuoritekniikkaa (= minä sanon tämän, yritä kuvitella loput)
ja
c) kärjistyksiä, jotka menevät hieman edemmäs kuin mitä oli(si) varsinaisesti tarkoitus.

Edellä mainittu ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö debatista Twitterissä tulisi säännöllisesti väärinkäsitysten juhlaa.


 

New Year and a New Gear

Normaali

ILMOITUS


Tästä lähtien nämä postaukset eivät ilmesty yhtä aikataulutetusti kuin edellisvuonna. Toisin sanoen tämä sarja tulee jatkamaan puhujaroolien esittelyä niiden luonnonmukaisessa järjestyksessä, ja kulloinenkin julkaisuviikko on oikea, mutta julkaistavaa ei välttämättä ole joka viikko.



ANNOUNCEMENT


From now on, these posts may not follow as punctually as they did during the last year. In other words, the series that will take us through all the speakers parts will continue in their allotted order, and the week number will be precise, but the posts won’t appear every week.


 

On a Summer Hiatus

Normaali

Week 29



Hello, reader. 

This blog will be on a summer break for an indefinite time. Since I don’t have the zest to write this and people don’t have the zeal to read, it’s better to save the energy for the fall and continue with charged batteries.

Consequently, check this site out when the weather’s turned colder (here it’s cool already) and the nights dark (here quite light) and there is more than a whiff of the presence of school and education and media in the air.

 

Pikkujuttu+riippumatto

 

*